tiistai 20. kesäkuuta 2017

Kinovekara - Tehdään elokuva (1997)

Seuraava teksti kertoo varsinaisesta mysteeristä. Peli, josta ei löydy juurikaan tietoa netin uumenista. Ainoa pieni pätkä infoa on suomenkielisen wikipedian tekstintynkä, eikä englanniksi löydy sitäkään. Kinovekara – Tehdään Elokuva on ala-asteikäisille lapsille suunnattu peli, joka ilmestyi vuonna 1997 vanhoille Windows-koneille. Peli oli aikoinaan saatavilla kirjastoista. Minulla ei kylläkään ole mitään muistikuvaa, oliko minun pelaamani peli lainattu vai aivan oma. Pelasin sitä kuitenkin runsaasti isosiskoni kanssa.

Pelin lähtöasetelma on jännittävä. On synkkä ja myrskyisä yö. Mies nimeltä Ville on burnoutin partaalla, kun ilkeä pomo pakottaa hänet tekemään kokonaisen animaatioelokuvan valmiiksi yhden yön aikana. Tehtävä on lähes mahdoton. Ville kuitenkin nukahtaa työpöytänsä ääreen. Miten Villen käy? Saako hän koskaan työtään tehtyä? Onneksi apuun rientävät neiti Hansikas ja Kinovekara (eng. Gordi), jotka päättävät auttaa Villeä etsimällä puuttuvat osat animaatioon. Aikaa on vain yksi yö, mutta sankarit ovat päättäväisiä.

Villen työpöydältä kaikki lähtee liikenteeseen.

Pelissä liikutaan Villen työpaikan, elokuvastudion, sisällä. Liikkuminen tapahtuu vanhojen Myst-pelien tapaan klikkaamalla 3D-ympäristössä kohtaa, mihin pelaaja haluaa mennä. Muistan ihailleeni pelin grafiikoita ja ympäristöä. Pelissä on tarkoituksena täyttää elokuvaruudussa olevia tyhjiä kohtia löytämällä niitä muistuttavia asioita pitkin studiota. Kuvia kerätään pieni määrä kerrallaan oikeassa reunassa olevaan listaan, josta ne sitten siirretään elokuvaan. Tehtävä on todella helppo, mutta peli onkin suunnattu lapsille. Esimerkkinä pilven kuvan saa käyttämällä vedenkeitintä, josta nousee höyryä. Elokuvan hahmojen hatut roikkuvat studion naulakossa. Linnan liehuvan lipun saa kirjahyllyssä seisovasta viiristä.

Osa kuvista voitetaan myös ratkaisemalla pienimuotoinen puzzle. Näitä ovat esimerkiksi maalauksen värittäminen valmiiksi, ristinolla-peli tietokonetta vastaan, ja klassinen breakout. Lapsena puzzleissa riitti tekemistä. Eniten vihasin sitä timanttien uudelleenjärjestämispuzzlea, jota en millään meinannut tajuta. Toinen vaikeahko puzzle oli se, missä piti muistaa missä järjestyksessä värikkäät valot syttyivät. Ehdoton suosikkini oli mannekiininukkejen vaatetus, sillä olihan se huvittavaa pukea läskille miesmannekiinille tytön vaatteet.

Peli on perinteisiä puzzleja täynnä.

Studiossa on kuusi eri aluetta: Villen työhuone, pukeutumishuone, lavastehuone, käytävä, äänistudio ja mystinen konferenssihuone, johon ei pääse kuin pelin loppupuolella. Sen lisäksi animaation eri kohtauksia pystyy tarkastelemaan elokuvamoodissa. Seuraavaan kohtaukseen pääsee, kun on täydentänyt edellisen kokonaan. Elokuvamoodissa voi myös muuttaa ääniefektejä, mikä ei ole pakollista, mutta lapsena se oli hyvinkin hauskaa puuhaa. Lopuksi Ville herää unestaan, mutta elokuva onkin maagisesti valmis! Elokuva pohjautuu (wikipedian mukaan) Grimmin veljesten Kissa ja seitsemän peninkulman saappaat –satuun. Lopullinen elokuva on surullisen lyhyt, mutta eipä pelissä tarkoituksena mitään 1,5 tuntista kokoillan leffaa olekaan tarkoitus tehdä...

Kinovekaran tunnelma on ainutlaatuisen omituinen. Tiedättekö ne hetket, kun yöaikaan pihalla myrskyää, ja sade hakkaa ikkunaa? Samaan aikaan sisällä on lämmintä ja rauhallista? Pelin tunnelma on samankaltainen. Studiossa ei ole ketään muita, ulkona on pimeää ja sisällä seikkaileminen tuntuu yksinäiseltä. Pelin soundtrack tukee tätä. Tuntuu siltä, kuin pelaaja olisi luvattomasti sisällä studiossa. Pelin tunnusmusiikki on salaperäinen, ja muutkin taustaäänet ovat varsin kuumottavia. Pelottavin paikka on lavastehuone, jota ihan oikeasti pelkäsin pienenä. Sen taustamusiikki ei yhtään auttanut asiaa.

Studion aula on komea!

Tässä kuvaa elokuvakohtauksesta, jonka violetit kolot pitää täyttää.

Yhden videon onnistuin löytämään pelistä. Sen audio on kuitenkin huonolaatuinen, ja puhe espanjaksi. Pelistä ei löydy juuri yhtään tietoa. Sitä ei ole myynnissä tai ladattavissa missään. Siksi pyydänkin lukijoilta jotain: Jos sinulla on tämä peli, niin tee siitä videoita, kuvia tai mitä vain! Haluaisin pelin myös itselleni, mutta pelkään, ettei nykyinen tietokoneeni osaa sitä pyörittää. Pyyntö varmaan päätyy bittiavaruuden syövereihin, aivan kuten Pioneer 10 –luotain päätyy keskelle tyhjää maailmankaikkeutta. Kinovekara on harvinainen peli, koska se on niin vanha. Kirjastoista sitä ei varmasti enää saa, mikä tekee pelin omistamisen todella vaikeaksi.

Neiti Hansikas ja Kinovekara ovat ikuisesti muistoissani. En ehkä koskaan saa pelata sitä uudestaan, mutta se säilyy yhtenä lapsuuteni suosikkipeleistä. Tämän blogitekstin kirjoittaminen oli minulle tärkeää, vaikka suurin osa lukijoista ei varmasti tiedä pelistä yhtään mitään. Mutta onpahan nyt yksi hakutulos enemmän, jos joku suomalainen keksii googlettaa Kinovekaran.


- Lissu

1 kommentti: